Oslon Astrup-Fearnley -museon pysyvään näyttelyyn kuuluu Anselm Kieferin teos The High Priestess / Zweistromland (Kaksoisvirtain maa) (1985-89). Se muistuttaa suurta kirjahyllyä, jossa on noin kaksisataa valtavaa lyijystä valmistettua kirjaa. Kirjoja on kasteltu hapossa, taivuteltu, poltettu, niiden lyijylehtiä väännelty ja väliin ripoteltu vielä valokuvia ja kuivattuja kasveja. Kukin kirja painaa lähes 300 kiloa. Teos kertoo symboliikallaan, että tieto on painavaa, yhteinen kulttuurinen muistimme on raskas, eikä sitä voi ihminen yksin kantaa.
Mutta mitä onkaan kulttuurinen muisti, yhteisön jaettu muisti, sosiaalinen muisti todellisuudessa? Sehän koostuu esimerkiksi kirjoitetusta tekstistä mutta myös elävien ihmisten muistista ja ajattelusta.
Nobel-palkittu psykologi Daniel Kahnemann on tutkinut paljon muistamista ja muita kognitiivisia prosesseja. Kahneman ja hänen kollegansa Amos Tversky kehittivät ajattelun duaalimallin, jossa järjestelmä 1 vastaa nopeasta ja helposta ajattelusta, järjestelmä 2 tietoisesta, tahdonalaisesta pohdinnasta. Järjestelmä 1 on evoluution kannalta vanhempi ja varhaisempi vaistonomainen tapa ajatella ja tehdä päätöksiä. Järjestelmä 2 on myöhemmin kehittynyt, ihmiselle ominainen loogisen ja kielellisen ajattelun tapa.
Kiinnostavinta mallissa ovat ajattelun ja muistamisen vinoumat (biases). Nopea ajattelu nojaa intuitioon. Se noudattaa kokemusten logiikkaa pikemminkin kuin formaalia logiikkaa ja sillä on vahva taipumus vinoumiin ja oikopolkuihin eli heuristiikkoihin, joita ovat esimerkiksi saatavuusheuristiikka, tunneheuristiikka, vahvistusvinouma, ankkurointi ja viritysvaikutus.
Voisivatko nämä samat vinoumat toimia myös jaetussa, yhteisöllisessä muistissa? Varmasti voivat. Esimerkiksi saatavuusheuristiikka on tavanomainen ajatteluvirhe. Se tarkoittaa päätöksenteossa esimerkiksi sitä, että nopeasti mieleen tulevia asioita pidetään myös usein esiintyvinä eli niiden ilmiöiden luokkaa määrältään suurena. Mutta Suomen yleisin lintulaji ei olekaan ensimmäisenä mieleen tuleva talitintti vaan pajulintu.
Sosiaalinen tietoisuutemme ja ajattelumme sisältää yhtä lailla sekä tietoista että alitajuista ajattelua kuin muukin tiedon käsittely. Sosiaalista tietoisuuttamme ovat käyttäytymistämme ja toisten ihmisten havainnointia ohjaavat jaetut merkitykset, asenteet, arvot, stereotypiat ja normit. Ne voivat olla yhtä lailla alitajuisia kuin tietoisiakin. Ne vaikuttavat meihin vahvasti helpon ja nopean ajattelun kautta. Niitä pysähdytään ajattelemaan vain harvoin, vielä harvemmin kyseenalaistamaan. Se tekee niistä näkymättömiä ja näkymättöminä sitäkin vaikuttavampia.
Esimerkiksi kokeellisessa sosiaalipsykologiassa on osoitettu vahva viritysvaikutus stereotyyppisen ajattelun heräämisessä. Vaikka ihminen olisi tietoinen sukupuoleen, ikään tai rotuun liittyvistä kulttuurisista stereotyypeistä eikä tietoisesti hyväksyisi niitä, samat stereotyypit ilmenevät kuitenkin nopean havaitsemisen, tunnistamisen ja mieleenpainamisen kokeissa. (Evans 2008; Macrae et al. 1997; Bargh & Williams 2006)
Medioitunut muisti
Yhteisöllistä muistia kannatellaan esimerkiksi mediassa. Media kertoo, ihmiset vastaanottavat ja tulkitsevat tekstit, kuvat, videoraportit, kanavavirran tai sosiaalisen median jaot sekä yksilöllisen elämänkokemuksensa että jaetun subjektiivisuuden kautta.Medioituneen yhteiskunnan yhteisöllisessä muistissa saatavuusheuristiikan vaikutus on vahva. Usein mediassa esiintyvät aiheet muistetaan helpoimmin. Aiheet voivat lisäksi päätyä toimituksen aikataulupaineissa mediaan helpon ja nopean ajattelun kautta. Kun on pakko tehdä nopeasti uutinen, huudellaan Facebook-ryhmissä haastateltavia ja valitaan sopiva tarina. Pätevä journalistihan kirjoittaa tarinan päähenkilöineen ja konflikteineen vaikka kaurapuurosta, kun deadline uhkaavasti lähestyy.
Median nostot vaikuttavat myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Lainsäätäjät saattavat ylireagoida mediassa näkyvästi esillä oleviin tapauksiin. Saatavuus- ja tunneheuristiikat vaikuttavat journalisteihin ja lainsäätäjiin samoin kuin muihinkin ihmisiin. Asian tärkeys arvioidaan nopean ajattelun kautta joko sillä helppoudella, jolla aihe tulee mieleen tai aiheen herättämillä tunteilla.
Saatavuus- ja tunneheuristiikat voivat vaikuttaa paljonkin esimerkiksi äänestyskäyttäytymisessä. Päätöksenteon vinoumia nuorten äänestyskäyttäytymisessä on tutkinut esimerkiksi Jaakola (2009). Hän löysi aineistostaan sekä oikopolkuajattelua ja päätöksentekoa tunteen perusteella että ankkurointivaikutuksia vaalikoneiden kysymyksenasetteluissa.
Seuri (2016) puolestaan tutki väitöskirjassaan historian esittämistä mediassa ja kulttuurista muistia. Uutiset kun eivät ole todellisuuden peilejä, vaan esityksiä maailmasta. Journalisti on valinnut aiheen ja esitystavan, korostanut jotakin näkökulmaa tai muokannut tapahtumaan draaman kaarta. Media kertoo tarinoita, varsinkin sellaisia tarinoita, joille löytyy myös lukijoita. Todellisuus on kompleksista ja fragmentaarista. Tarina selkiyttää, mutta jättää myös paljon pois.
Yhteisöllinen muisti kärsii siis samoista vinoumista ja ajattelun oikopoluista eli päätöksenteon heuristiikoista kuten yksilönkin muisti. Epätavallinen korostuu tavallisuuden kustannuksella. Tunnepitoiset kokemukset tai uutiset nousevat mieleen helpoimmin. Voidaankin kysyä, mihin kaikkeen yksilön muistiin kertyneet medioituneet muistijäljet voivatkaan vaikuttaa? Onko kaikki ihmisen elinaikanaan näkemä, kuulema ja lukema tallella alitajunnassa ja siten nopean ajattelun käytössä?
Viritysvaikutusta on toistaiseksi tutkittu vasta laboratorio-olosuhteissa. Medioituneen muistin vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen on äärimmäisen vaikea tutkia. Todellisen elämän samanhetkistenkin viritysvaikutusten tutkiminen on hankalaa, vaikka esimerkiksi mainostajat uskovat niihin vaikutuksiin. Muuten mainostilan hankkimisessa medioista tai katukuvasta ei olisi mieltä.
Vinoumat ja hidas muutos
Entä onko olemassa yhteisöille ja yhteisöjen ajattelulle tärkeitä aiheita, joita ei ajattelun vinoumien vuoksi havaita? Jos medioituneessa yhteiskunnassa suurin osa havaitusta on valikoitunutta ja tarinallistettua, kuka seuraa todellisia suuria muutoksia tuottavia hitaita trendejä? Ilmastonmuutoksesta onneksi raportoidaan paljon, mutta onko muutakin? Koska viimeksi olet lukenut lehdestä tai nähnyt uutisista pohdintaa informaatioyhteiskunnan työn murroksen vaikutuksesta ammattiyhdistysliikkeeseen? Jos suuri osa ihmisten arkeen vaikuttavista päätöksistä tehdään globaaleissa yrityksissä eikä enää eduskunnassa, mitä tekee vallan vahtikoiranakin pidetty media?Seuraako se esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevaa julkishallinnon ilmiöpohjaistumista ja ekosysteemiajattelua? Mitä merkitsee päätöksenteon seuraamiselle kansalaisen puolesta se, että ekosysteemeissä julkisen ja yksityisen vallan ero hämärtyy, koska kompleksisissa systeemeissä kaikki vaikuttaa kaikkeen?
Media tarinallistuu. Ehkä myös siksi, että media-alakin keskittyy ja suurten monikansallisten mediayhtiöiden pitää tuottaa tulosta. Journalistien on pakko kirjoittaa sellaista, mitä lukijat haluavat ja mikä myy.
Mitä journalisti voi tehdä? Pitkälti samaa kuin jo tehdäänkin. Keskitytään ihmiseen ja hänen kokemukseensa. Ehkä sille kehitykselle on muitakin syitä kuin saatavuus- ja tunneheuristiikkojen käyttö nopeatempoisessa toimitustyössä. Julkishallinnon onnistuminen näkyy viime kädessä yksilöiden kokemuksissa siitä, onko hyvinvointi parantunut tai taloudellinen tilanne kohentunut. Yksilön kokemuksen kertominen voi olla paras tapa kertoa julkisen päätöksenteon vaikutuksista, kunhan tarinan päähenkilö ei ole se helpoimmin löytyvä tai värikkäin tapaus, vaan edustavin tapaus.
Lähteet
John A. Bargh and Erin L. Williams 2006. The Automaticity of Social Life.
Curr Dir Psychol Sci. 2006 Feb; 15(1): 1–4.
Jonathan St. B. T. Evans 2008. Dual-Processing Accounts of Reasoning, Judgment, and Social Cognition
Annu. Rev. Psychol. 2008. 59:255–78
Vesa Martti Jaakola 2009. Nuorten ehdokasvalinta ja päätöksenteon heuristiikat
Helsingin yliopisto / Helda
Kahneman, Daniel 2012: Ajattelu nopeasti ja hitaasti. Riihimäki.
Macrae, C.N.; Bodenhausen, G.V.; Milne, A.B. & Castelli, L. 1997. Moderating Role of Processing Objectives. Journal of Experimental Social Psychology
Seuri, Olli 2016. Historian journalistinen esittäminen. 1960-luku Helsingin Sanomissa vuosina 2008 ja 2013. Acta Universitatis Tamperensis 2223
Kommentit
Lähetä kommentti